Kiireellisyys, kohu ja vastakkainasettelua vahvistava julkinen keskustelu

Oulun seksuaalirikokset herättävät vastenmielisiä tunteita ja näiden purkautuminen julkisuudessa on normaalia. Mutta…kun yhteiskunnallisessa keskustelussa myrskyää ja tuntuu siltä, että nopeasti täytyy olla tietystä asiasta mielipide, voi kysyä itseltään, onko kiireellisyyden tunne aito.

Uhan tunne aktivoi nimittäin fysiologisesti vaistomaiset tunnereaktiot, jolloin selitykset ja toimet tehdään ns perstuntuman mukaan. Mustavalkoiset selitysmallit saavat tällöin suosiota ja äänekkäimmät valtaavat julkisen keskustelun tilan. Moraalikohun keskellä kasvaa paine ottaa kantaa. On kuitenkin tärkeä muistaa, että kaikesta ei heti tarvitse olla jotain mieltä. Empatian osoittaminen rikoksen uhrille ei tarkoita sitä, että täytyy olla tarkka näkemys traagisten tapahtumien syy- ja seuraussuhteista yhteiskunnan tasolla.

Kiireessä esitetyt ratkaisut tuottavat irtopisteitä hetkeksi niille, jotka haluavat nyt näkyä ja kuulua. Kiireessä ei kuitenkaan keksitä rakentavia ja rauhaa ylläpitäviä ratkaisuja. Tiedämmekö oikeasti jo tarpeeksi tapauksista, jotta voisimme löytää aidosti turvallisuutta parhaalla tavalla lisääviä ratkaisuja?

Meillä jokaisella on nyt tuhannen taalan tilaisuus  rauhoittaa polarisaatioon ja vihakierteeseen johtava julkinen keskustelu. Vastakkainasettelun rikkominen on taitolaji mutta välineitä löytyy. Kohun keskellä pitäisi malttaa kuunnella ääripäiden väliin jäävää enemmistöä, juuri heitä, joilla ei vielä ole ongelmista ja niiden ratkaisutavoista vahvoja mielipiteitä. Niitä, jotka esittävät kysymyksiä. Sillä kysymykset ovat avain sellaisen keskustelun käymiseen, joka tuo yhteen eikä revi erilleen. Ammattiylpeyden nimissä erityisesti toimittajien kannattaa olla tarkkana, ettei mediaa päästä käyttämään pikatuomioistuimen tavoin. Kokonaisten ryhmien leimaamista potentiaalisiksi rikollisiksi kokeillaan parhaillaan Unkarissa. Sitä tietä emme halua kulkea. Se on paitsi liian yksinkertaistavaa, myös haitallista, sillä se vie huomion sellaisilta hiljaisemman tiedon avauksilta, joilla oikeasti päästäisiin lähemmäs ongelman ydintä.

Camilla Haavisto, Viestinnän yliopistolehtori (ruots.), Soc&kom, Helsingin yliopisto

Miriam Attias, Sovittelija/hankejohtaja depolarize.fi